Rauma - 7.1.2013 s. 7
Henkisen tuen valmiusryhmä
:llä on Satakunnassa viisi henkisen tuen ryhmää, joista yksi toimii Rauman seudulla. Ympärivuorokautisesta toiminnasta on tehty sopimus sairaanhoitopiirin kanssa. Ryhmän jäsenet ovat pääosin maallikoita, jotka ovat saaneet henkisen tuen koulutuksen. Ryhmän tehtävänä on toimia erilaisissa tilanteissa henkisen ensiavun antajina viranomaisten tukena. Apua voidaan pyytää esimerkiksi onnettomuuden uhrien ja heidän omaistensa tukemiseen tai kadonneen ihmisen etsintöihin omaisten tueksi. Ryhmä voi auttaa myös suuronnettomuuksissa. Rauman seudun ryhmää vetävä Marjo Nieminen kertoo, että mukana on parisenkymmentä jäsentä. Aika monella on taustalla terveydenhuoltoalan koulutus. Niemisen mukaan ryhmän toimintaa ei vielä tunneta kovin hyvin. Viime vuonna tehtäviä oli joulukuuhun mennessä kertynyt alle kymmenen. – Ryhmämme jäseniä on ollut omaisten tukena mm. etsinnöissä, itsemurha- ja muissa kuolemantapauksissa. Kun viranomaisilta tulee avunpyyntö, niin meiltä lähtee aina vähintään kaksi henkilöä paikalle. Isommissa onnettomuuksissa määrä voi olla moninkertainen, Nieminen kertoo.
Kaupunki varautuu poikkeuksellisiin tilanteisiin
Teksti: Kristiina Lehtonen
auman kaupunki varautuu alueellaan erilaisiin kriiseihin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin. Yhdessä muiden viranomaisten kanssa kaupunki pyrkii turvaamaan raumalaisille elintärkeät toiminnot ja varmistamaan palvelujen saatavuuden. Poikkeuksellisissa oloissa ja häiriötilanteissa on tärkeää turvata puhtaan veden, sähkön ja lämmön sekä elintarvikkeiden saanti. Poikkeusoloja ovat mm. sotatilat, laajat taloudelliset kriisit ja suuronnettomuudet. Häiriötilanteita ovat esimerkiksi häiriöt sähkön ja veden jakelussa. Poikkeuksellisia tilanteita varten on laadittu valmiussuunnitelmia, joiden toimivuutta testataan määräajoin.
Virkamiehet varattu kriiseihin
Kaupungin virkamiehistä ja työntekijöistä on iso joukko varattu poikkeuksellisten tilanteiden vaatimiin tehtäviin. Kriisien johtamisesta kaupunkiorganisaatiossa vastaa johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja. Lisäksi kaikille toimialoille on nimetty omat vastuuhenkilöt. Poikkeuksellisissa oloissa käytännön tehtäviin saatetaan tarvita kymmeniä, jopa satoja työntekijöitä hoitamaan esimerkiksi päivittäistavarahuoltoa, tarvikkeiden ja ihmisten kuljetuksia, hätämajoituksia, lääkintää ja kriisiajan tiedottamista. Tehtäviin valitut harjoittelevat kriisiosaamista säännöllisesti. Poikkeukselliset tilanteet ovat isoja haasteita viranomaisten yhteistyölle. Pelastustoimissa ja palvelutuotannon turvaamisessa saatetaan tarvita esimerkiksi poliisilaitoksen, puolustusvoimien, seurakunnan, Suomen Punaisen Ristin tai ilmatieteen laitoksen osaamista. Kuntalaisten ajan tasalla pitämisessä auttavat maakunta- ja paikallislehdet ja -radiot. Viranomaistyön koordinoinnista vastaa Lounais-Suomen aluehallintovirasto AVI.
Tapaninpäivän myrskyistä opittiin
Jouluna 2011 Satakuntaakin koetelleet tapaninpäivän myrskyt osoittivat, että kriisien hoidossa on aina kehitettävää. Kahden päivän aikana pelastuslaitokset hälytettiin hoitamaan yli 9000 tehtävää. Erityisen paljon tehtäviä oli Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Länsi-Uudellamaalla sekä Itä-Suomen alueella. Satakunnan Pelastuslaitoksen alueella hätäkeskus ruuhkautui soittojen poikkeuksellisen runsaasta määrästä. Palokuntia hälytettiin apuun sellaisissakin tilanteissa, joista ei aiheutunut todellista hengenvaaraa tai hätää. Parannettavaa löytyi myös viranomaisten ja sähköyhtiöiden välisestä tiedonkulusta ja viranomaisradioverkko Virven toiminnasta. Raumalla sähkönjakelun ongelmat jäivät vähäisiksi sähköverkon maakaapeloinnin ansiosta. Muualla koetut ongelmat käynnistivät kuitenkin paikallisten sähköyhtiöiden, kaupungin ja pelastuslaitoksen välisen kehittämistyön. Lokakuussa Satakunnan kaikissa kunnissa järjestettiin laaja Sata12-valmiusharjoitus, jolla testattiin kuntaorganisaatioiden valmiuksia selviytyä erilaisista yhteiskunnan häiriötilanteista.
ICE TURVAKSI KÄNNYKKÄÄN
ICE -lyhenteen (in case of emergency) käyttäminen tarkoittaa omaisen puhelinnumeron tallentamista oman matkapuhelimen puhelinmuistioon ICE-nimellä. ICEn lisääminen omaan puhelimeen ei vaadi kuin muutamaa näppäilyä: lähimmän omaisen numero tallennetaan nimellä ICE. Esimerkiksi ”ICE äiti”. Ulkomaille lähtijä, tallenna +358 numerosi eteen ja jätä suuntanumerosta ensimmäinen nolla pois. ICE -numeroita voi kännykkään tallentaa useampiakin, ICE1, ICE2. On tärkeää valita ICE - koodin henkilöiksi sellaisia ihmisiä, jotka osaavat kertoa soittajalle esimerkiksi lähimmäisensä mahdollisista sairauksista tai lääkityksestä.
Hanki kotivara
llättävistä tilanteista selviää vähemmin harmein, kun kotona on kotivara. Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Perheen kotivara voi vaihdella omien ruokatottumusten mukaan. Ruokatarvikkeiden lisäksi sen tulee sisältää astioita veden varastoimiseen ja lääkkeitä. Kotivaraa käytetään ja täydennetään jatkuvasti.